Valmisruoka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltalainen ”TV-ateria”.

Valmisruoka (engl. convenience food) on joko kypsennettynä myytyä ruokaa[1] taikka pakastevihannesten ja marinoidun lihan kaltaisia puolivalmisteita. Valmisruoan tarkoituksena on helpottaa elämää, koska ruoanlaittoon ja siihen liittyviin oheistoimiin kuluu sen avulla vähemmän aikaa[2].

Valmisruoan määritelmä ei ole vakiintunut. Valmisruoka määritellään usein suhteessa ruokalajien ainesosina toimiviin kypsentämättömiin ruoka-aineisiin tai niistä itse valmistettuun kotiruokaan.[3] Lavean määritelmän mukaiset valmisruoat ovat helposti valmistettavia ja nopeasti nautittavia ruokia, joihin kuuluvat kypsennettyjen ruokien lisäksi myös valmiiksi pilkotut ja maustetut ruoka-aineet, säilykkeet ja kasvis- sekä perunapakasteet.[4]

Einekset ovat viileässä säilytettäviä teollisesti valmistettuja valmisruokia[5].

Ultraprosessoitu ruoka on pitkälle prosessoitua teollista valmisruokaa, joka sisältää sellaisia ainesosia, joita ei käytetä perinteisessä ruoanvalmistuksessa[6]. Näitä ovat esimerkiksi synteettiset aromiaineet, emulgaattorit, kovetetut kasviöljyt ja soijaproteiini-isolaatit[7].

Teollista valmisruokaa myydään kaupoissa, ja sitä tarjoillaan myös joissain ravintoloissa. Valmisruokaa käytetään niin kotona kuin joukkoruokailussakin, kuten lounasravintoloissa, kouluissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja päiväkodeissa.[4] Valmisruokiin luetaan esimerkiksi valmisateriat, einessalaatit, makkarat, pitsat, pasteijat, piirakat, einespihvit ja -pyörykät sekä kasvis- ja perunapakasteet.[4] Myös juusto, jäätelö ja makeiset saatetaan lukea valmisruokiin[3][8].

Ravintoarvo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmisruokia on monenlaisia, ja ne vaihtelevat ravintoarvoiltaan. Valmisruoissa on usein käytetty ravitsemussuosituksia runsaammin suolaa, rasvaa, punaista lihaa ja puhdistettua viljaa, joiden määrään ja laatuun on viime vuosina alettu kiinnittää enemmän huomiota.[4]

Kulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes 60 prosenttia yhdysvaltalaisten kuluttamista kaloreista muodostuu ultraprosessoidusta valmisruoasta[9]. isossa Britanniassa sen osuus on yli 50 prosenttia[10]. Valmisaterioiden kulutus on Iso-Britanniassa arviolta kaksinkertaista verrattuna Ranskaan ja kuusinkertaista verrattuna Espanjaan[3].

Valmisruokien käytön tutkiminen on hankalaa, koska valmisruuan määritelmä ei ole vakiintunut, eivätkä kuluttajat tunnista kaikkia valmisruokia. Esimerkiksi riisipiirakoita, makkaraa ja pakastevihanneksia ei välttämättä mielletä valmisruoaksi.[4]

Valmispizzoja myyvän Dr. Oetkerin vuonna 2021 teettämän kyselyn suomalaisista vastaajista yli puolet kertoi käyttävänsä valmisruokaa viikoittain, mutta vain noin viidennes naisista ja kolmannes miehistä ilmoitti syövänsä sitä useammalla viikottaisella aterialla. Valmisruokien käyttö oli suosituinta 35–44-vuotiaiden keskuudessa.[11]

Mikroateriat ovat suosiossa erityisesti kehittyneissä maissa: esimerkiksi Britanniassa niihin käytetään päivittäin 5 miljoonaa puntaa.[12]

Maksalaatikko ja hernekeitto ovat Suomalaisen Työn Liiton vuonna 2015 teettämän tutkimuksen mukaan arvostetuimmat suomalaiset valmisruoat.[13] Myös lihaperunasose- ja liha­makaronilaatikko kuuluvat suosituimpiin eineksiin.[14] Riisipiirakat, salaattiannokset, einespitsat ja -lihapullat olivat S-ryhmän myydyimmät tuorevalmisruoat vuonna 2020.[15]

Suurin osa Suomessa kulutetusta broilerinlihasta on teollisesti marinoitua valmisruokaa.[16] Kyseisen valmisteen suosio johtuu siitä, että broileri maistuu mehevämmältä marinoituna.[17]

Helsingin kaupunki suunnitteli vuonna 2022, että sen kouluissa sekä päivä- ja vanhainkodeissa alettaisiin tarjoamaan säästösyistä yhä enemmän valmisruokaa.[18]

Terveysriskit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmisruokaan saattaa liueta muovipakkauksen sisältämiä bisfenoleja ja ftalaatteja, joiden on havaittu häiritsevän sisäeritystä[19].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ valmisruoka. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Consumers Balance Time and Money in Purchasing Convenience Foods. United States Department of Agriculture . https://www.ers.usda.gov/webdocs/publications/89344/err-251.pdf?v=7166.9
  3. ↑ a b c Peter Jackson, Valerie Viehoff: Reframing convenience food. Appetite, 1.3.2016, 98. vsk, s. 1–11. PubMed:26678163. doi:10.1016/j.appet.2015.11.032. ISSN 1095-8304. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ a b c d e Katri Suhonen: Valmisruokien kansanterveydellinen merkitys iso Kehittyvä elintarvike. 27.2.2020. Elintarviketieteiden Seura. Viitattu 23.3.2024.
  5. ↑ eines. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  6. ↑ Eurídice Martínez Steele ym.: Ultra-processed foods and added sugars in the US diet: evidence from a nationally representative cross-sectional study. BMJ Open, 1.1.2016, nro 3, s. e009892. PubMed:26962035. doi:10.1136/bmjopen-2015-009892. ISSN 2044-6055. Artikkelin verkkoversio. en
  7. ↑ Ultra-processed foods and the corporate capture of nutrition. 07 December 2020. BMJ 2020; 371 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.m4601
  8. ↑ Convenience Food Popularity Continues to Grow www.syntegon.com. 3.4.2021. Viitattu 2.7.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Ostaisitko sipsipussin, jonka kyljessä lukee "saattaa aiheuttaa riippuvuutta"? Tutkijoiden mukaan osa ruoista pitäisi tunnistaa addiktoiviksi mtvuutiset.fi. 22.10.2023. Viitattu 15.12.2023.
  10. ↑ What is ultra-processed food and what does it mean for my health? BBC Food. Viitattu 2.7.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Eineksien ja ravintolaruuan raja hämärtynyt korona-aikana Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.1.2021.
  12. ↑ UK meals 'ready' for growth foodnavigator.com. Viitattu 23.12.2012.
  13. ↑ Näitä valmisruokia suomalaiset ostavat – suosikki ei väisty www.iltalehti.fi. Viitattu 1.12.2023.
  14. ↑ Roiskeläppä ja maksalaatikko eivät peräänny – Myydyimpien valmisruokien kärki muuttuu hitaasti Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.1.2021.
  15. ↑ Ruokakauppojen myydyimmät valmisruoat – Lidlissä tietyt tuotteet ovat nousseet suosituiksi Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 16.9.2020.
  16. ↑ Alijoki, Ville & Aunila, Seija: Kana nimeltä Ross 508 Yle Uutiset. Viitattu 15.4.2014.
  17. ↑ Poultry processing - Processing of poultry Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.2.2021. (englanniksi)
  18. ↑ Ruoka | Helsinki suunnittelee oman ruoantuotantonsa laajaa alasajoa Helsingin Sanomat. 3.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  19. ↑ Ultra‐processed foods and the nutrition transition: Global, regional and national trends, food systems transformations and political economy drivers. Phillip Baker et.al. Researchgate.net. PDF.lähde tarkemmin?

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.chped.com/w/index.php?title=Valmisruoka&oldid=22488005”