Snicketin perhe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Snicketin perhe on yksi pääosassa olevista perheistä Lemony Snicket -salanimellä toimineen Daniel Handlerin kirjoittamassa kirjasarjassa Surkeiden sattumusten sarja.

Perheenjäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacob Snicket

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacob Snicket on Jacques, Kit sekä Lemony Snicketin isä ja tulipaloja estäneen VPK:n puolen jäsen. Surkeiden sattumusten sarjan aikana hän on jo kuollut. Kirjassa Tihutöiden tivoli Olivia Caliban mainitsee, että ennen Baudelairen ja Quagmiren ryöstöjen yrityksiään kreivi Olaf yritti ahkerasti viedä Snicketin omaisuuden.[1] Kirjassa Painajaisten parantola taas mainitaan "Snicketin palot".[2] Koska sekä Baudelairen että Quagmirien vanhemmat kuolivat kotiensa tuhopoltoissa, on mahdollista että Jacob vaimoineen kuoli samalla tavalla.

Painajaisten parantolassa Snicket vertaa urkujen surullista ääntä Jacobin tiskatessaan laulamaan rauhoittavaan ääneen.[3] Jacobia vaimoineen kuvaillaan terveiksi ja eläväisiksi ihmisiksi, jotka asuivat kauniissa kartanossaan. Heillä oli niin paljon rahaa, että he olisivat voineet ostaa hopeakehtoja ja silkkivaippoja, mutta Snicket sanoo, etteivät he olisi koskaan sortuneet moiseen tuhlaukseen.[4] Jacob huolestui, kun Jacques, Kit ja Lemony siepattiin VPK:n nosiivijäseniksi. [5]

Väitteeseen, että Jacobia olisi kutsuttu Jakeksi, Snicket sanoo The Unauthorized Autobiographyssa: "Hänet tunnettiin Jacobina kaikkien muiden paitsi pitkäaikaisen bridgeparinsa mielessä."[6] Snicketien sukupuussa Jacobin nimen etukirjain on "E".[7]

Rouva Snicket

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacquesin, Kitin ja Lemonyn äidistä kerrotaan vähän, tosin tiedetään, että hän oli jäsen VPK:n tulipaloja vastaan taistelleella puolella. Snicket sanoo hänen äitinsä olleen pois kotoa silloin, kun hänet sisaruksineen vietiin VPK:hon, ja hänen palatessaan hän löysi kuvan Lemonysta nukkumassa sängystään. Hän kysyi mieheltään: "Kuka otti tämän?"[5] voiden viitata sekä siihen, kuka otti valokuvan, ja kuka vei Lemonyn.

Surkeiden sattumusten sarjan tapahtumien aikana rouva Snicket on jo kuollut[8], luultavasti samanlaisessa tulipalossa, joka tappoi myös Baudelairien ja Quagmiren orpojen vanhemmat.

Jacques Snicket

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacques Snicket oli sisarustensa tavoin VPK:n jäsen. Hänen vasemman nilkkansa silmätatuoinnin sekä hänen yhtenäisten kulmakarvojensa takia häntä erehdyttiin luulemaan kreivi Olafiksi kirjassa Kelvoton kylä, ja Olaf murhasi hänet myöhemmin hänen selliinsä juuri ennen kuin hänet aiottiin polttaa roviolla.

Kirjassa Lemony Snicket: The Unauthorized Autobiography paljastetaan, että Jacques on Jerome Kurjimon hyvä ystävä, ja että Jerome seurasi hänen neuvojaan. Jacquesin takia Jerome osti Pimeä puistotie 667:n kattohuoneiston. Ilmeisesti tarkoituksena oli, että sen kautta olisi saanut ohjattua VPK:n hyvän puolen jäseniä turvaan skisman aikana. Jacques ei olisi myöskään halunnut Jeromen naivan Esméä, ja lähetti hänelle kirjeellä varoituksen, mutta kirje varastettiin. Syyllinen oli luultavasti koukkukätinen mies, joka oli naamioitunut talon ovimieheksi. Kirjassa kerrotaan myös, että Jacques naamioitui etsiväksi ja on luultavasti se, joka tutki Georgina Orwellin murhaa.

Kirjassa Kelvoton kylä Jacques tunnisti Baudelairet heti, ja yrittikin kertoa näille heidän vanhemmistaan. Hän oli yksi VPK:n tunnetuimpia jäseniä tulipaloja vastaan taistelleella puolella. Epäonnisesti kuitenkin poliisi Lucianaksi naamioitunut Esmé esti hänen aikeensa.

Kirjassa Luikurin liuku Baudelairet löysivät viestin, jonka he aluksi uskoivat osoitetun Jacquesille, mutta päättivät kapteeni Vastakarvan myöhemmällä varmistuksella, ettei kukaan tekisi niin, koska Jacques oli kuollut. Kapteeni Vastakarva mainitsi myös, että Jacques työskenteli joskus hänen sukellusveneensä miehistössä.

Kirjassa Ratkaisun rajoilla Baudelairet saivat tietää, että J.S. saattoi tarkoittaa sekä Oikeusneuvos Straussia (engl. Justice Strauss) että edesmenneen ystävänsä jalanjälkiä seurannutta Jerome Kurjimoa (engl. Jerome Squalor).

Kit Snicket on fiktiivinen hahmo Surkeiden sattumusten sarjassa. Hän on kertoja Lemony Snicketin vanhempi sisar, ja lisäksi hänellä on vanhempi veli Jacques Snicket.[9][10] Hän kertoo Baudelaireille olleensa vain nelivuotias, kun skisma alkoi VPK:ssa. Kit on aiemmin ollut kreivi Olafin kanssa suhteessa.

Kitistä kerrottiin ensi kerran kirjass Synkkä syöveri, kun hän lähetti viestiä Gregor Wihellykselle, ettei hän käyttäisi "medusan myceliumiksi" kutsuttua sientä VPK:n vihollisia vastaan. Kirjoissa Tihutöiden tivoli ja Luikurin liuku Lemony Snicket lähettää siskolleen kirjeen.

Synkässä syöverissä Kit käy Brinyn rannalla hakemassa Baudelairet taksilla, ja kirjassa Ratkaisun rajoilla hän ajaa heidät hotelli Ratkaisuun kertoen heille samalla VPK:sta. Hän on samaan aikaan raskaana ja mahdollisesti naimisissa tai vähintään jonkinlaisessa suhteessa Rehti Ratkaisun kanssa. Viitataan myös vahvasti, että Rehti on vauvan isä. Kit on VPK:n skismassa hyvien puolells. Mainittiin myös, että hän meni vesihiihtäen tapaamaan kapteeni Vastakarvaa.

Lopussa Kit kertoo Baudelaireille, että jätettyään heidät hotelliin hän tapasi kapteeni Vastakarvan, Fionan ja Fernaldin, ja he korjasivat yhdessä Queequegin. He löysivät Hectorin ja Quagmiret kuumailmapallotalosta juuri, kun kotkat olivat hyökänneet heidän kimppuunsa. Putoava kori tuhosi Vastakarvan sukellusveneen, ja Kit haavoittui sähkelaitteen pudottua hänen jaloilleen. Lopuksi Kit ajautui samalle saarelle, jolla Baudelairet ja Olaf olivat.

Kun Kit oli kuolemaisillaan, kreivi Olaf suuteli häntä hellästi suulle sanoen luvanneensa tehdä sen vielä yhden kerran. Se saattaa olla vihjaus siihen, että Olafilla ja Kitillä oli suhde ennen Olafin kääntymistä pahojen puolelle. Ennen Kitin ja Olafin kuolemia he lausuvat vielä runon yhdessä.

Kit synnyttää juuri ennen kuolemaansa tyttövauvan, jonka Baudelairet nimeävät Beatriceksi oman äitinsä mukaan. Kirjassa "13 Shocking Secrets You'll Wish You Never Knew About Lemony Snicket"[1] salaisuus 3 on, että Lemonyn siskon- tai veljentytär on orpo: tämä saattaa tarkoittaa Kitin vauvaa.

Vuoden 2006 kirjassa The Beatrice Letters kerrotaan 10-vuotiaasta Beatrice-tytöstä, joka yrittää etsiä Lemony-setäänsä sekä Baudelaireja, jotka adoptoivat hänet hänen äitinsä kuoltua.

Lemony Snicket

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Lemony Snicket

Lemony Snicket on Snicketin sisaruksista nuorin.[9][10]

Listassa sukulaiset ovat sen mukaan, mitä sukua he ovat Lemony Snicketille. Beatricen adoptoineiden Baudelairien sukua listasta ei löydy.

  • Rehti Ratkaisu, Lemonyn lanko (sisaren mies)
  • Aito Ratkaisu, Lemonyn lanko (sisaren miehen veli)
  • Oiva Ratkaisu, Lemonyn lanko (sisaren miehen veli)
  • Charles Snicket, Lemonyn isänisä[11]
  • Isoäiti, Lemonyn isoäiti, joka keksi VPK:n mantelikeksien reseptin.[12]

Osallisuus VPK:ssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedetään, että kaikki kolme sisarusta olivat VPK:n jäseniä, josta merkki on heidän kaikkien nilkoissa olevat silmätatuoinnit. Skisman aikana järjestö koki jakautumisen hyvään puoleen (jolla olivat esimerkiksi Baudelairien vanhemmat) ja pahaan puoleen (jolla kreivi Olaf on). Epäillään, että Snicketin sisarukset olivat hyvien puolella. Kuitenkin Lemony Snicket vihjailee tekstissään, ettei tiedä, voiko ihmisiä todella jakaa "hyviin" ja "pahoihin" ihmisiin.

Jacques Snicketin osallisuus VPK:hon koitui hänen kuolemakseen seitsemännessä kirjassa, jossa häntä luultiin kreivi Olafiksi ja murhattiin. Tämä on ensi kerta, kun VPK:n tapahtumat pääsivät, tai joutuivat, uutisiin.

Kit Snicket auttaa Baudelaireja eniten kirjasarjan aikana. Epäillään, että Kitin kuoleman jälkeen VPK loppui tai se aloitti taas hyvät tekonsa, sillä se menetti paljon jäseniä, ja sen salainen nilkkatatuointi paljastui.

Lemony Snicket, kirjojen kirjoittaja, on ainut, joka ei ole yhteydessä Baudelaireihin. 13 Shocking Secrets vahvistaa kuitenkin, että myös hän on VPK:n jäsen.

  1. s. 30-31, The Carnivorous Carnival
  2. s. 86, The Hostile Hospital
  3. s. 37-38, The Hostile Hospital
  4. s. 14, Lemony Snicket: The Unauthorized Autobiography
  5. a b s. 15, Lemony Snicket: The Unauthorized Autobiography
  6. s. 11, Lemony Snicket: The Unauthorized Autobiography
  7. s. 196-197, Lemony Snicket: The Unauthorized Autobiography
  8. Kuten miehensäkin, sillä heihin molempiin viitataan menneessä aikamuodossa.
  9. a b s. 14 Lemony Snicket: The Unauthorized Autobiography
  10. a b s. 197 Lemony Snicket: The Unauthorized Autobiography
  11. s. 196-197, The Unauthorized Autobiography
  12. s. 283, Luikurin liuku