Hjalmar Skog

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hjalmar Skog (21. maaliskuuta 1888 Bromarv5. toukokuuta 1961) oli suomalainen jääkärimajuri. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri. Tulikasteensa hän sai Saksan itärintamalla Aa-joella vuonna 1917. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan Valkoisen armeijan jääkärijoukkojen rykmenttitason esikuntatehtävissä. Lopullisen leipätyönsä hän teki Valtionrautateillä, mutta hänen sotilastaitojaan tarvittiin vielä kerran, nimittäin jatkosodan aikana koulutustehtävissä. [1][2]

Perhe ja opinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skogin vanhemmat olivat merikapteeni Henrik Emil Ludvig Skog ja Hulda Augusta Charlotta Lindroos. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Eva Ingeborg Katharina Petersenin kanssa, josta hän erosi vuonna 1927. Toistamiseen hän avioitui Ruth Tellervo Marianne Karisjoen kanssa. Hän kävi seitsemän luokkaa Nya svenska läroverket i Helsingfors-nimistä oppilaitosta ja Helsingin teollisuuskoulun konerakennusosaston. Opintojaan hän jatkoi Saksassa Köthenin teknillisessä ja kauppakorkeakoulussa, jossa hän suoritti koneinsinööritutkinnon vuonna 1918.[1][2]

Jääkärikausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkäripataljoona 27:n 4. komppania.

Skog liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 6. toukokuuta 1915 ja sijoitettiin harjoitusjoukon 2. komppaniaan. Myöhemmin hänet siirrettiin 27. Jääkäripataljoonan perustamisen yhteydessä sen 1. konekiväärikomppaniaan, josta hänet siirrettiin 8. marraskuuta 1915 alkaen pataljoonan 3:nteen ja 21. joulukuuta 1915 alkaen 4. komppaniaan. Komppaniastaan Skog siirrettiin hänellä todetun sairauden johdosta pataljoonan täydennysjoukkoon 19. huhtikuuta 1916 ja palautettiin takaisin komppaniaansa parannuttuaan 11. tammikuuta 1917. Hän osallistui taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Aa-joella. Pataljoonan rintamakomennuksen jälkeen hän osallistui Libaussa vuonna 1917 järjestetylle Rautatienrakennuskurssille.[1][2]

Suomen sisällissota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skog saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan talouspäälliköksi 3. jääkärirykmenttiin, josta hänet siirrettiin 11. huhtikuuta 1918 alkaen 6. jääkärirykmentin adjutantiksi. Skog osallistui sisällissodan taisteluihin Tampereella ja Viipurissa.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan jälkeen Skog sai opintolomaa armeijasta ja suoritti koneinsinööritutkinnon. Koulusta palattuaan hänet sijoitettiin 1. helmikuuta 1919 alkaen laivaston palvelukseen ja määrättiin insinööriupseeriksi tykkivene Klas Hornille, josta hänet siirrettiin jo 1. marraskuuta 1919 Meripataljoonan komentajaksi. Meripataljoonasta hänet siirrettiin 1. helmikuuta 1920 alkaen päälliköksi miinakomppaniaan. Merivoimista Skog siirrettiin 31. joulukuuta 1920 alkaen talouspäälliköksi Polkupyöräpataljoona 3:een ja siirtyi 14. maaliskuuta 1924 alkaen komppanianpäälliköksi 4. komppaniaan. Takaisin talouspäällikön tehtäviin hän palasi 1. tammikuuta 1925. Polkupyöräpataljoonasta hänet siirrettiin 19. huhtikuuta 1926 alkaen Pohjois-Savon rykmenttiin, jossa hänet sijoitettiin komppanianpäälliköksi 4. komppaniaan. Komppanianpäällikön tehtävistä hänet siirrettiin 5. elokuuta 1927 alkaen rykmentin rahastonhoitajaksi. Skog erosi armeijan palveluksesta 23. joulukuuta 1927. Eronsa jälkeen hän siirtyi Elektrolux oy:n palvelukseen ja palveli yritystä vuoteen 1930 saakka, jolloin hän siirtyi Asea oy:n palvelukseen Helsinkiin, ollen sen palveluksessa vuoteen 1932 saakka. Myöhemmin hän työskenteli muun muassa vuonna 1935 Ab Machinery oy:ssä Turussa ja toimi vuosina 1933–1935 Turun teollisuuskoulun opettajana sekä työskenteli vuonna 1936 Meta oy:n ja vuodesta 1938 alkaen Oy Packalen ab:n palveluksessa Helsingissä. Lopulta hän siirtyi vuonna 1939 Valtionrautateiden palvelukseen, jossa hän palveli aina vuoteen 1951 saakka. Skog on haudattu Hankoon.[1][2]

Talvi- ja jatkosota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skog työskenteli talvisodan aikana Valtionrautateillä, mutta jatkosodan puhjettua hänet komennettiin aluksi komppanianpäälliköksi Jalkaväenkoulutuskeskus 4:ään, mutta siirrettiin myöhemmin huoltopäälliköksi. Koulutuskeskuksesta hänet siirrettiin vuonna 1942 talouspäälliköksi Kotijoukkojen esikuntaa, mutta vapautettiin aseellisesta palveluksesta vielä samana vuonna ikänsä perusteella.[2]


  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938.
  2. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.