Artésien-normand

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artésien-normand
Avaintiedot
Alkuperämaa  Ranska
Määrä kuollut sukupuuttoon
Alkuperäinen käyttö ajuemetsästys
FCI-luokitus ei FCI-rotu
aiemmin ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat
alaryhmä 1.2 Keskikokoiset ajavat koirat
#29
Ulkonäkö
Säkäkorkeus 45–60 cm
Väritys valko-riista, valko-harmaa, valko-oranssi tai tricolour

Artésien-normand on sukupuuttoon kuollut ranskalainen koirarotu. Se oli aiemmin FCI:n hyväksymä.

Artésien-normand oli keskikokoinen, rakenteeltaan melko raskasrakenteinen ajokoira. Sen nenä oli leveä ja purenta joko leikkaava tai tasapurenta. Silmät olivat suuret ja vakavailmeiset ja korvat riippuvat ja alhaalle asettuneet. Sileä, hieno ja erittäin tiheä karvapeite saattoi olla joko kaksi- (piebald) tai kolmivärinen (tricolour). Ensiksi mainitussa vaihtoehdossa pohjavärin tuli olla valkoinen, jossa oli riistanväriset, mäyränharmaat tai oranssit merkit. Valkoisen alueen pilkutus, joka tunnetaan monella ajokoira- ja seisojarodulla termillä ticking tai roan, oli epätoivottava ominaisuus. Säkäkorkeus vaihteli 45–60 cm välillä. Liikkeet olivat joustavat ja hiljaiset.[1]

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun kuvaillaan olleen omanarvontuntoinen ja hyväluonteinen. Sitä käytettiin tavallisesti ajuemetsästykseen.[1]

Artésien-normand oli läheistä sukua basset artésien normandille, josta se erosi lähinnä raajojensa pituudella ja suuremmalla koollaan. Näistä kahdesta pienikokoisen bassetti-rodun uskotaan olleen vanhempi.[1]

  1. a b c Web Archive: FCI-Standard N° 29. Viitattu 14.2.2014.